Kylmä jyvä

Rae sataa kovaa/kaikkien Heimdallrin lasten päälle/mutta jopa käärme luikertaa vapaasti/jumalten luotua maailman.

Noin kuuluu muutama vuosi sitten inspiroituneessa tilassa luomani hagalaz-riimuruno. Ilontäyteisen (wunjo) vuodenvaihteen jälkeen uusi vuosi aloittaakin sopivasti vanhemman futharkin toisen aettirin. Sen ensimmäinen riimu on hagalaz, jonka voima on todellakin raesateen kaltainen: se on muutosten voima, joka voi tuhota jo kylvetyt kasvun siemenet, ellei riimutyön tekijä pidä varaansa.

Hagalaz, kosmisen tulen ja jään kohtaamispiste, ilmentää myös kaikkien asioiden ydintä; se on suuren potentiaalin riimu, mutta myös mahdollinen onnettomuuksien, kriisin ja traumaattisten kokemusten katalyytti. Emme aina pysty vaikuttamaan kaikkiin negatiivisiksi mieltämiimme asioihin, mutta hagalazin voimalla voimme oppia tulkitsemaan enteet sekä tekemään tietoisia tekoja pelkän ärsykkeisiin reagoinnin sijaan.

Hagalaz on vanhemman futharkin yhdeksäs riimu. Yhdeksän on kaikkein tärkein, pyhin luku germaanisessa traditiossa ja kuten Riimujen viisaus-kirjassani mainitsen, hagalaz ilmentääkin pyhän elementtiä: erillisyyden (wihaz) ja yhteyden/kokonaisuuden (hailagaz) bipolaarista periaatetta. Yhdeksän tulee esiin traditiossa yhä uudestaan: Ódhinn roikkui maailmanpuussa yhdeksän yön ajan ja maailmoja on yhdeksän. Ásatrún piirissä taas puhutaan yhdeksästä ylevästä hyveestä, joiden mukaan eläminen on alku henkiselle tasapainolle ja ”maailman saamiselle paremmin haltuun”. Näennäisestä negatiivisuudestaan huolimatta hagalaz on oivallinen riimu myös tässä tarkoituksessa, kun pyritään ymmärtämään paremmin itsen ja maailman välistä vuorovaikutussuhdetta. Tällöin hagalaz voi johdattaa toivottuihin, tietoisesti luotuihin muutoksiin ja vastoinkäymiset sulavat kuin rakeet pian maahan pudottuaan.

- Ensio Kataja